Olen jo pidempään haaveillut erilaisista komposteista sekä sisälle että ulos. Kaupunkialueella normaalin kompostin tai edes lehtikompostin laittaminen on hankalaa, koska kompostilla täytyisi olla vähintään viitisen metriä väliä naapuriin ja kokoakin jonkin verran, jotta se toimisi. Meidän alle kahdenkymmenen neliömetrin pihamaalle ei oikein saa minnekään piilotettua kompostia vieläpä niin, että se olisi riittävän kaukana naapureista.

Niinpä päätin laittaa matokompostin. Tämä komposti mahtuu alkuvaiheessa kymmenen litran sankoon ja sanko keittiön roskakaappiin. Mikäli matoset voivat hyvin ja alkavat lisääntymään, ajattelin kyllä muuttaa madot tilavampaan astiaan.

Tällä hetkellä 20 tunkiolieroa asustaa siis sangossa, jonka pohjalle laitoin märkiä kauralyhteen jämiä, silputtua sanomalehteä ja vessapaperin rullia sekä hieman hiekkaa. Evääksi lemmikkini saivat pienen palan porkkanan kantaa, jonka hautasin kevyesti olkien sekaan. Koko komeuden päälle laitoin sangon kannen, johon porasimme lukuisan määrän pieniä ilmareikiä.

Tunkiolierot kaivoin vanhempieni puolivalmiista kompostista. Alun vaikeuden jälkeen tunkiolierojen erottaminen tavallisista kastemadoista onnistuikin ihan hyvin. Tavalliset kastemadot kun ovat melko hidasliikkeisiä kavereita, kun taas tunkioliero liikkuu melko vikkelästi ja on sellainen raidallinen kaveri.

Matokompostin ei pitäisi haista, mikäli se toimii oikein. Tuollainen puolivalmis komposti, mistä matoset kaivoin, tuoksuu myös hyvälle, sellaiselle märälle mullalle tai märälle metsälle.