Stressin määrä on vakio. Tämä on minun väittämä eikä se perustu mihinkään tieteellisiin tutkimuksiin. Joskus minulta on kysytty, miten pärjään, kun elämässäni on ollut runsas määrä erilaisia stressitekijöitä. Tähän olen todennut, että stressin määrä on vakio. Jos on tiukkaa sekä töissä että kotona, niin töissä unohdan hetkeksi stressin kotona ja kotona työstressin. Ei ole AIKAA stressata. Kun elämässä on väljempää, kuten nyt kesälomalla, lasten ollessa jo isoja ja omatoimisia ja koiran ollessa mummolassa, stressiä aiheuttaa siivous, tiskaus, ruoanlaitto, pyykkäys... Lisäksi pitäisi käydä uimassa, Korkeasaaressa, liskotalossa, Suomenlinnassa, vaatekaupoissa ja ties missä. Oikeastaan haluaisin maata sängyssä ja lukea hyvää kirjaa.

Ei stressin aiheet koskaan lopu. Kyse on siitä, miten niihin suhtautuu. Omassa suhtautumisessani on ainakin parantamisen varaa. Mutta nyt lähden pyykinlevitykseen ja hillittömän tiskivuoren perkaamiseen.