Tänä aamuna koiran kanssa aamulenkillä sain ylimääräisiä sydämentykytyksiä, kun selkäni takaa pyyhälsi kovaa kyytiä iso hirvi lähimetsään. Hirvi tuli omakotitaloalueelta, aivan meidän asuntomme takaa. Mietin vain, kuinka pitkän matkan hirvi on taittanut teitä pitkin, koska toista metsää ei ole siellä suunnalla kovinkaan lähellä.

Näin keväisin olemme saaneet seurata jänisten hippaa omalla ja naapureiden pihalla. Lähipellolla näimme viikonloppuna yhtäaikaa kahdeksan jänistä auringonotossa. Pitkäkorvat ovat rusakoita ja/tai metsäjäniksiä. Citykanit ovat vielä toistaiseksi pysytelleet Helsingin puolella. Mutta eiköhän niitäkin ala pian täällä pöndellä näkyä.

Fasaaneja olen bongaillut silloin tällöin jopa keskeltä autotietä. Samoin peurat joskus pinkovat tien yli.

Ketut olisivat jopa tervetulleita harventamaan jäniskantaa. Susiakaan eli ole näkynyt, karhuista puhumattakaan. Toivotaan, ettei noita suurpetoja tänne tulekaan.