Tänään ja eilen olen perinteisesti viettänyt suurimman osan ajasta pihalla, ihan fyysisesti enkä vain henkisesti.

Eilen ostin Tarjoustalosta muovisia vaaleansinisiä, kuviollisia muoviruukkuja kaksi kappaletta. Toiseen istutin tomaatin taimet persiljan kera, kun tomaatit tykkää persiljasta. Toinen oli juuri sopiva isoksi kasvaneelle daalialle. Samettikukat joutuivat tillin seuraan, vaikken niiden tykkäämisistä tiedä mitään. Samalla totesin, että ruukkuja on edelleen liian vähän. Hajuherneet, orvokit  ja chilin raadot ovat kodittomia edelleen.

Muutin sisäkasvini ulkoruokintaan kesäajaksi. Ovat kyllä suojaisella paikalla terassin hyllyllä. Viime yönä oli ollut aika kylmä, mutta ihan hyviltä ne näyttävät edelleen.

Eilen illalla teimme poikani kanssa lasagnea luomujauhelihasta. Ihan hyvää siitä tuli, vaikka itse en yleensä tee noin aikaa vieviä ruokia. Ensi kerralla kokeilen lasagnepaketin kyljessä ollutta kasvislasagneohjetta.

Tänään päätin toteuttaa toisen pitkäaikaisista kukkapenkin muokkaushaaveista. Varjonpuoleinen penkkini koki melkoisen mylläyksen, kun kaivoin ylös jalopähkämön, päivänliljan, kuunliljat, tulppaanit, värililjat, varjoliljat ja orientililjat. Kolmen uuden varjoliljan sipulin etsintä tuotti vaikeuksia, koska olin haudannut ne syvälle ties minne eikä niissä ollut vielä idun ituakaan. Koira katseli ikkunasta haikeana, kun minä syydin kukkapenkistä multaa kaksin käsin. Lopulta sipulit löytyi ja pääsin istutushommiin.

Nyt on penkki uudessa uskossa ja minun rakkaimmat liljat heti terassin reunalta nähtävissä. Ei tarvitse laittaa kenkiä jalkaan, jotta pääsee liljojen kasvua seuraamaan. Tässä kohtaa tulee harmitus. Varjoliljoista yhdestä katkesi varsi, toisesta oli katkennut jo aiemmin ja nyt kolmas, nupulla oleva lilja nuupottaa todella pahasti. Koska uudet sipulit eivät olleet itäneet, näyttää pahasti siltä, ettei tänä vuonna varjoliljan kukkia nähdä. Voi itku! Toisaalta, minulla on monta isoa ja pientä varjoliljan sipulia, joten ensi vuonna odotan runsasta määrää varjoliljoja. Kunhan en enää muuttele niitä mihinkään. Oranssi värililjakin lurpottaa vähän, päivänlilja ei ollut moksiskaan. Lämpimällä ilmalla täytyisi maltaa olla kaivelematta liikaa.

Tulppaanit ja helmilijat istutin syreeniaidan etupuolelle, ihan koira-aidan viereen. Jospa ensi vuonna Nuppuliini ei istuisi tulppiksia lyttyyn. Helmililjat alkoivat ärsyttää kukkapenkissä, kun näyttivät ihan heinätupsuilta, siksi nekin joutuivat tulppujen seuraksi nurmikon reunaan.

Tähän eivät vielä minun istutussuunnitelmat loppuneet. Aika sen sijaan loppui ja fiilis, koska varjoliljojen kohtalo jäi harmittamaan.

Tänä iltana laitoin ruuaksi valkosipulisia lohkoperunoita, mausteisia kikhernepihvejä ja raithaa. Ruoka sai raadilta hyvän arvostelun, joten sain edes tästä hyvän mielen. Vaan kyllä voi varjoliljan kohtalo harmittaa.