Meidän perheessä ainut joka ymmärtää rakkauttani pihatöihin on koira. Sen silmät palavat innosta, kun nappaan lapion käteeni mennäkseni jotain kaivamaan. Korvat lepattaen se tonkii maata siitä, mihin olen lapioni iskenyt. Tyttäreni sen sijaan huokailee lakonisesti, että kohta meillä ei ole syreeniaitaa, kun olen aina sen kimpussa. Poikani kyselee, että milloin se ruoho kasvaa vai kasvaako se ollenkaan. Mieheni ei voi käsittää, miten voin viihtyä pihalla tuntikausia jotain näpertämässä. Hänen mielestään puutarhanhoito on työtä, mutta minulle se on terapiaa.

Minä voin viettää tuntikausia pihalla asetellen kukkapenkin reunuskiviä, kitkien rikkaruohoja, siirtäen perennoita niille edustavampiin paikkoihin tai leikaten syreeniaitaa. Töissä on välillä melkoisen hektistä ja henkilökohtaisessa elämässäkin tiettyjä projekteja meneillään, joten mieleni on melkoisen levoton usein. Mutta kun saan istutuslapion  tai puutarhasakset käteeni, mieleni rauhoittuu. Unohdan koko muun maailman ja on vain tämä kukkapuska tai ehkä tuo toinen taempana.

Olen monesti ajatellut, että olisi hyvä harrastaa joogaa ja mietiskelyä. Mieleni ei kuitenkaan suostu taipumaan tahtooni ja ajatukseni karkaavat. Vain puutarhassa sieluni saa rauhan. Harmi, että puutarhaa ei voi hoitaa talvella yhtä intensiivisesti.

Joskus mieleeni tulee Raamatun kertomus maailman luomisesta. Siitä, kuinka Jumala loi jotain ja katsoi sitä sitten ja totesi, että se oli hyvä. Itse koen jumalaista luomisen nautintoa puutarhatöissä. Viimeisenä päivänä Jumala lepäsi. Nämä lepohetket ovat niitä, kun istun puutarhassani kahvi- tai teekuppi kädessä ja katselen käteni aikaansaannoksia. Suuri tyytyväisyys täyttää mieleni.

Puutarhurit ovat onnellisimpia kaikista ammattiryhmistä jonkin tutkimuksen mukaan. Jossain lehdessä oli artikkeli, että puutarha-alalla ei lama näy, vaan päinvastoin ihmiset viihtyvät entistä paremmin puutarhassa, koska siellä sentään jotain kasvaa lamasta huolimatta. Joten en kai ole ihan yksin höperyyteni kanssa. Lisäksi ken uskoo horoskooppeihin, voi ymmärtää, että keväällä syntynyt härkä ei voi olla rakastamatta maan tonkimista.