Eilen sain loppuun Zadie Smithin kirjan "Kauneudesta". Kirja on kohtuullisen paksu ja ollut minulla lainassa  lähes kolme kuukautta, eli oli jo aikakin saada se loppuun. Mutta vasta kesälomalla sain aikaa lukea kirjaa oikein antaumuksella. Eilen makasin uimarannalla yli kolme tuntia ja luin kirjaa. Kun sain kirjan loppuun, tunne oli sama, kuin aina hyvän kirjan jälkeen. Vaikka luin kirjaa ahmimalla, jotta saisin tietää kaikki juonen käänteet ja pääsisin loppuun, viimeisten lauseiden jälkeen tuli tyhjyys. Harmitti, että hyvä kirja loppui. Juuri kun aloin pitää kirjan henkilöistä. Zadie Smithin henkilöt ovat vahvoja persoonia, niin hyvässä kuin pahassa. Ennen kaikkea kuitenkin inhimillisiä virheineen kaikkineen. Heitä jää kaipaamaan.