Joku viisas on joskus sanonut, että otsikkoon ei saa laittaa kysymysmerkkiä. Siinä se nyt kuitenkin seisoo, koska minä niin haluan.

Viime aikoina olen keskittynyt elämäni kurjuuden valittamiseen. Valittaminen on terapeuttista, mutta liika on liikaa. Kuka sitä jatkuvaa valitusta jaksaa? En edes minä itse. Ainahan elämässä on jotain murhetta, suurta tai pientä. Toinen juttu on sitten, millä päänsä täyttää. Minä valitettavasti ajattelen yleensä aina niitä negatiivisia asioita. Olen perfektionisti ja mieleni häiriintyy helposti elämän epätäydellisyydestä ja epävarmuudesta. Mutta näistä asioista en aio enempää tänne kirjoittaa. Sen sijaan ajattelin kertoa teille hieman työstäni ja siitä, miksi pidän työstäni.

Viisas psykologi valitsi minun testejensä perusteella 2,5 vuotta sitten soveliaaksi hammashoitoalalle. Itse en ollut asiasta ollenkaan yhtä varma, mutta jotain piti joka tapauksessa yrittää. Nyt alaa pari vuotta opiskeltuani ja reilun kolmen kuukauden työkokemuksella voin sanoa, että valinta oli oikea. Tässä tulee syitä siihen.

1. Halusin kouluttautua alalle, jolla on töitä. No, tällä alalla on huutava pula työntekijöistä pääkaupunkiseudulla, hyvin itäisissä osissa Suomea, pienillä kylillä jne. Melkein missä vaan, paitsi ei Kuopiossa. Ja jos ei hammashoitajan töitä olisi, voisin tehdä muita lähihoitajan hommia. Hoitoalalta ei työt lopu kesken.

2. Palkkaus ei tietysti yleensä ole hoitoalalla mitään parasta luokkaa. Omaani olen kuitenkin tyytyväinen, koska yksityinen työnantajani tarjosi minulle reilusti lakisääteistä minimipalkaa korkeamman palkan. En ole eläissäni saanut säännöllistä kuukausipalkkaa, saati sitten tämmöistä. Ei kai se nyt niin älytön palkka ole, mutta minulle se on iso raha =)

3. Työajat ovat suhteellisen kohtuulliset. Iltavuorot vähän tökkii, mutta onneksi niitä ei ole kuin kerran viikossa yleensä ja yötöitä ei tosiaankaan ole!

4. Työpaikkani on todella mukava ja olen tyytyväinen valintaani sen suhteen. On myös kiva työskennellä joka päivä eri hammaslääkärin kanssa. Eli yleensä työskentelen suurinpiirtein kerran viikossa saman hammaslääkärin kanssa. Ei ehdi kyllästyä yhteen naamaan ;-) Jos aina olisi saman lääkärin kanssa, siinä voisi jossain vaiheessa alkaa ärsyttää toisen tavat. Nyt jos joku ärsyttäisikin, niin ei tarvitsisi kuitenkaan tavata kuin viikon päästä seuraavan kerran.

5. Olen saanut omia vastuualueita töissä, kuten kaikki muutkin hoitajat. Minusta on kivaa, että minulla on omia hommia, enkä ole pelkästään toisten käskyläinen. Se saa tuntemaan itsensä tärkeäksi. Lisäksi minun omat hommat ovat tietokoneen kanssa tehtäviä hommia ja minähän rakastan tietokoneella näpyttelyä.

6. Työni on melko monipuolista, eikä rajoitu vaan hammaslääkärin avustamiseen. Lisäksi on ajanvarausta, välinehuoltoa, kahvinkeittoa... Sekin tekee työstä mielenkiintoisempaa, ettei aina tee samaa. Niska ja hartiatkin tykkää erinäisestä liikunnasta!

7. Pidän pienistä asioista ja niitähän työssäni piisaa. Instrumentteja ja juurihoitoneuloja saa tihrustaa melkein suurennuslasin kanssa, että miten tämä eroaa tuosta.

8. Olen bakteerikammoinen ja se on eduksi tässä hommassa myös. Nimittäin aseptiikka on tärkeä asia ja jos olisi hui hai-asenne aseptiikan suhteen, siinä olisi riskinä tautien leviäminen. Tietysti liika on liikaa tässäkin asiassa.

9. Pidän ihmisläheisestä työstä ja sitähän tämä on viimeisen päälle. Istutaan hammaslääkärin kanssa jalat lomittain toistensa välissä, päät toisiaan hipoen ja asiakkaan pää makaa meidän sylissä. Ei paljoa lähemmäs enää toista ihmistä pääse, työssä ainakaan ;-)

No, oliskohan tuossa tärkeimmät...? Sitten yksi pieni miinus. Olen melkoisen kömpelö koheltaja ja minulle sattuu ja tapahtuu töissäkin. Välillä vähän liikaa on niitä hupsista-tilanteita. Ehkä ne vähenee kokemuksen karttuessa ja sattuuhan niitä aina kaikille, toisille vaan enemmän kuin toisille...