Hiljaisuuteni ei suinkaan riipu siitä, että olisin kadonnut maan alle tai mitään muutakaan vakavaa olisi sattunut. Vaan se johtuu siitä, että vuorokauden 24 tuntia ei riitä minun kaikkiin hommiin. Kaikki edellisessä kirjoituksessa valittamani asiat alkavat olla hieman paremmalla tolalla, vaikken rikastunut vielä olekaan =P. Niistä enemmän toisella kertaa.

Olen ajatellut kirjoittaa sähköpostiystävälleni Sinikalle sähköpostia jo pidemmän aikaa, mutta edelleen hänen sähköpostinsa odottavat vastausta... Mutta en ole unohtanut. Odotan vain sitä puolituntista, kun olisi aikaa kirjoittaa maili ihan ajatuksen kanssa.

Olen tullut tulokseen, että ihmisiä on kahdenlaisia: niitä joilla on aikaa ja niitä joilla ei ole. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat luettelevat harrastuksikseen pitkän listan erinäköistä pilateksesta laskuvarjohyppyyn. Toiseen ryhmään kuuluvat miettivät, onko kerran viikossa katsottu elokuva (tai kerran kuussa) laskettavissa elokuvankatsomisharrastukseksi ja eivät tajua ensimmäisen ryhmän tarmoa ja ajankäyttöä. Lohdullista siis on, etten ole yksin tuossa toisessa ryhmässä, vaan meitä on paljon! Yleensä kakkosryhmän ihmiset ovat perheellisiä ja ensimmäisen ryhmän ihmiset sinkkuja tai ainakin lapsettomia. Mutta ainakin on aina hyvä syy, miksi kämppä on sekaisin ja muitakaan velvollisuuksia ei ole hoidettu ;-)