Tämä päivä on mennyt tyttäreni englannin kokeisiin valmistautumisen merkeissä. Hän on lukenut viimeiset 10 tuntia englantia ja minä olen tentannut, tentannut ja tentannut. Välillä myös mieheni tenttasi ja sitten taas minä. Tuskaista hommaa ja silti jäi yksi kappale kolmesta lukematta. Ei auta, joskus on nukuttavakin.

Katsoimme perjantaina elokuvan Fanaa ja tänään katsoin elokuvan Pyar Ke Side Effects. Aika erilaisia elokuvia. Fanaa oli ehkä oikeasti hyvä elokuva, mutta minulle päällimäiseksi jäi järkytys. Eihän sankari saa olla paha! Täytyy olla ehdottoman hyvä tai sitten totaalisen paha. Tarinassa kuitenkin sankari on terroristi, joka tappaa väkeä kuin pipoa. Mutta samalla hän rakastaa sankaritarta ja sankaritar rakastaa häntä intohimoisesti. Kun sankaritar itse ampuu rakkautensa kohteen lopussa, ei tiedä itkisikö vai nauraisiko. Miksi, oi miksi, jonkun pitää olla niin paha ja silti niin ihana yhtä aikaa??? Saatan ehkä joutua katsomaan tuon elokuvan vielä joskus uudelleen, koska se ei ollut kovin helppoa pureksittavaa kerta katsomalta. Mutta samalla panee miettimään ihmisen sielunelämää ja vaikuttimia syvemmin.

Pyar Ke Side Effects oli kevyttä parisuhdehömppää. Mieheni sanoi, että tylsää. Minusta siihen oli tiivistetty monta miesten ja naisten erilaisuudesta johtuvaa parisuhdeongelmaa. Kieltämättä elokuva oli aika pitkäpiimäinen, varsinkin kun se keskeytyi vähän väliä englannin sanojen tenttaamiseen. Mutta ainakin jos jotain opimme tästä, niin ainakin sen, että miehet ja naiset ovat hyvin samanlaisia niin Suomessa kuin Intiassakin. Vaikka harvemmin taitaa morsian häistään karata Suomessa, ainakaan kahta kertaa peräkkäin. Tosin tuskin se yleistä on Intiassakaan, ehkä sitä sattuu vain elokuvissa. Elokuvan miinuspuoliin laskettakoon vielä se, että kumpikaan sankariparista ei kuulunut suosikeihini.

No juu, viikonloppu meni tosiaan vauhdilla. Eilen kävimme tuttavapariskunnan pojan syntymäpäivillä ja kun aamu kului Prismassa ostoksia tehden, niin ei päässyt lauantainakaan aika pitkäksi käymään. Eli koko viikonloppu on jotain touhuttu aktiivisesti, sillä onhan elokuvan katsominenkin toimintaa, vai kuin? Ja sitten kaiken päälle paistoin tänään palaneita pippuripihvejä perheelle. Ehkä minä opin pihvejä paistamaan, kunhan riittävästi harjoittelen... Vaikeuksien kautta voittoon.