Olen ollut todella laiska päivittelemään tätä blogiani tätä nykyä. Tai en oikeasti laiska, vaan kiireinen.

Maanantaina lapset olivat taas hukassa, kun tulin töistä. Nuoremmalla oli avaimet hukassa ja hän oli lähtenyt kaverin luokse evakkoon. Puhelin tietysti kotona. Vanhempi oli lähtenyt kavereidensa kanssa Isoon Omenaan bussilla. Ei vastannut puhelimeen. Kotona hän selitti silmät kirkkaina, että minä kyllä luulin, että minulla on lupa. Koira oli järsinyt pyöräilykypärästä pehmusteet joutessaan, tehnyt paperisilppua sun muuta ja tuonut lenkeiltä kilon hiekkaa eteisen lattialle.

Nykyään meillä tehdään läksytkin klo 21-22, koska poikani ei kykene aloittamaan niitä omatoimisesti ja itse pystyn vasta tuohon aikaan touhuun keskittymään. Aamulla kello soi armottomasti viideltä tai jotain sinne päin työvuorostani riippuen. Kyllä kolmessa lapsessa on työtä. Onneksi muutaman vuoden päästä toivon mukaan helpottaa.

Selkäni on jatkanut oireilua. Onneksi en sentään ensimmäisen kipuviikon jälkeen ole tarvinnut särkylääkkeitä. Mutta ei selkä ihan kunnossa ole. En oikein tiedä, pitäisikö sitä pitää paikallaan vai liikuttaa, tai pitäisikö mennä lääkäriin vai olla menemättä.

Yöllä vessareissun aikana koira varasti nukkumapaikkani. Mieheni tuli jo eilen tänne, joten en tarvitse olla yh koko viikkoa. Niinpä koira oli ottanut hyvän paikan miehen vierestä heti, kun minä poistuin paikalta. Taisi tietää olevansa luvattomalla paikalla, kun niin nöyrästi lähti siitä minun tultuani hetken minua napitettuaan. Nukkui sitten sängyn jalkopäässä varpaita lämmittämässä.

Että tämmöistä tällä kertaa. Mitään en ole ehtinyt harrastamaan viime aikoina.