Olemme vakaasti aikeissa hankkia heinäkuussa meille koiranpennun. Siis niin vakaasti kun minä yleensä mitään osaan päättää. Voihan olla, että olen toukokuussa menossa hammaslääketieteellisen pääsykokeisiin ja sitten emme hankikaan koiraa. Tai mistä sitä tietää, mitä tulee. Mutta periaatteessa ja tämän tietämyksen mukaan olemme hankkimassa koiraa. Sen sijaan tuo rotupohdinta on ollut vähintäänkin vaikeaa.

Ensimmäiseksi ajattelimme westietä, mistä olen pölissyt jo useampaan otteeseen. Sain kuitenkin valistusta viisaammilta, että westie hajottaa kodin, jos emme jaksa sen kanssa riittävästi harrastaa kaikenlaista aivojumppaa, agilitya sun muuta. Ei kuulema sovi meille ollenkaan. Niinpä päätin etsiä rauhallisemman koiran.

Ihastuin syvästi englannin bulldoggeihin. Aivan suloisia "possuja". Tämä hinku törmäsi hintaan (1200-1800 €), koirien erittäin vaikeaan saatavuuteen ja mahdollisiin sairauksiin. En oikein raaski sijoittaa 1800 € koiraan, joka voi pidemmän päälle kärsiä monenlaisista sairauksista. Tietysti mikä koira vaan voi sairastua, eikä bulli aina sairas ole. Kuitenkin kun luin sairastarinoita, tuli surku. En halua koirani kärsivän. Eli terveempi koira hakuseen.

Tiibetinterrieri on todella pitkäikäinen ja terve rotu. Koko oikein sopiva ja suloinen takkuturkki. Luonnekin vaikutti hyvältä, paitsi koirakirjojen mukaan hauva on herkkähaukkuinen. Nyt olen jutellut rodusta kasvattajien ja muiden rodusta kokemusta omaavien kanssa. Mielipiteet jakautuu kahtia, toiset sanoo, että haukun saa kuriin kasvatuksella ja toiset sanoo, että ei toivoa. Samoin turkista toiset sanoo, että kyllä sen kanssa pärjää ja toiset sanoo, että aivan kamalan työläs. Koira vaikuttaisi kiinnostavalta, mutta taitaa riskit sittenkin olla liian suuret. Jos koira onkin hankala ja työläs, niin entäs sitten?

Nyt sitten on tavoiteltu kaikkia erikoisuuksia, mietitty kaikki koirarodut moneen kertaan läpi ja selattu koirakirja niin, että tyttö osaa jo kappaleita ulkoa. Loppupäätelmäksi on tullut, että ehkä tuttu ja turvallinen rotu on sittenkin paras. Eli ehkä, iso EHKÄ, meille tulee cockeri kesällä. Joku monivärinen. Sukupuolen kun vielä osaisi päättää.