Laitoin tuollaisen otsikon alle nämä elämää suuremmat syvälliset pohdiskelut. Kotipsykologia on vähän niinkuin kotiruoka, ei mitään ammattilaisten tarjoilemaa, mutta kuitenkin toimivaa arkipäivän psykologiaa. Jos nyt joku haluaa ehdottomasti selventää sanojen "psykologia" ja "terapia" merkityksiä, niin saa laitta viestejä. Mietin nimittäin "kotiterapia" nimeä, mutta se ei tuntunut hyvältä. Siihen tarvitaan asiakas ja terapeutti minun mielestäni. Ja onko terapeutilla "asiakas" vai "potilas" sitten...? No, menihän jaaritteluksi. Takaisin asiaan.

Minulla on allergia sanalle kasvaminen, milloin kyseessä on täysi-ikäinen ihminen. Lapset tietysti kasvavat ihan fyysisesti, samoin kasvikunnan tuotteet ja monet muut. Mutta kun aikuisesta ihmisestä on kyse, sana "kasvaminen" ärsyttää minua. Siitä tulee mieleen seuraavaksi "kasvattaja", joka on myös hyvä termi lapsia kasvatettaessa. Siinä vaiheessa kun joka alkaa kasvattaa aikuista, minusta se on lähinnä raivostuttavaa. Ihan kuin tämä kasvava ihminen olisi jotenkin tyhmä ja vajavainen siinä vaiheessa ja joku viisas kertoisi hänelle totuuksia. Sen sijaan kypsyminen on minusta paljon armollisempi termi. Siitä minulle tulee kuva, että ihminen on oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja hän kypsyy ja kehittyy omaan tahtiinsa itseohjautuvasti eikä jonkun auktoriteetin ansiosta.

No, ette tainneet tajuta mitään? Väännetään vielä rautalangasta, jos joku jaksaa lukea. Jos olisi pätkä rautalankaa, jota alettaisiin kasvattamaan, niin joku vääntäisi sen rusetille, tahtoi se rautalanka sitä tai ei. Tässä se rautalanka sitten "kasvaisi". Mutta jos rautalanka haluaisi kypsyä, se vääntyisi itse ihan solmuun kenenkään siihen vaikuttamatta.

Joopa joo, nyt loppui nämä jorinat. Ihan on sellainen tunne, ettei ketään kiinnosta tämä terminologia. Hyvät yöt kaikille!