Liika on aina liikaa. Eilen huomasin sen etsiessäni parin suuren firman puhelinnumeroa nettisivuilta.

Ensimmäisessä tapauksessa googlaus johdatti minut ja työkaverini englanninkielisille pääsivuille. Sieltä olisi täytynyt osata navigoida suomenkielisille sivuille, sieltä oikeaan aihepiiriin ja sieltä löytää oikean alueen oikea yhteyshenkilö. Helpommalla  pääsimme etsimällä sen hukassa olevan puhelinmuistion.

Tänä aamuna vastaavanlainen ongelma ilmeni, kun yritin etsiä erään suomalaisen internetliittymiä tarjoavan firman asiakaspalvelun puhelinnumeroa. Olipa se hyvin osattu piilottaa monen linkin taakse. Minusta jo alkoi tuntui että viimeinen linkki johti ensimmäisen, mutta sitä puhelinnmeroa en nähnyt. Meinasi jo alkaa hiljalleen hermo kiristyä, kunnes se numero löytyi.

Näistä  kahdesta tapauksesta tuli mieleeni ajatus, että mistä tietää, milloin firma on liian suuri? Silloin kun asiakas ei enää löydä nettisivuilta firman puhelinnumeroa. No, ehkä se ei ihan niin mene. Ehkä firma ei ole liian suuri, vaan sillä on huonot nettisivut. Kaikkea kun ei voi saada. Jos iso firma haluaa laittaa koko tarjontansa nettisivuille ja mieluiten vielä etusivulle, niin tuollaiset vähäpätöiset asiat kuin yhteystiedot helposti unohtuu.

Onneksi minun työpaikkani nettisivuilta löytyy yhteystiedot heti etusivulta, jotta asiakkailla on mahdollisuus ottaa meihin yhteyttä.

Liika on liikaa myös oikeassa elämässä. Minulla on ollut niin paljon ohjelmaa vapaa-aikani täytteeksi, että täytynee ottaa yksi päivä vapaata töistä kaikesta selvitäkseni. Eilen olin unohtanut täyttää yhden vanhempainyhdistyksen kyselylapun sekä taloyhtiöltä tulleen kyselylapun. Lapuissa kyseltiin liian vaikeita ja niiden tullessa minulle, palautuspäivään aikaa oli vaikka kuinka. Joten laput jäi odottamaan pöydälle sitä hetkeä, kun minulla on aikaa keskittyä niiden täyttämiseen. Eilen sitten kyseltiin molempien papereiden perään. Tulihan nekin sitten hätäisesti täytettyä loppujen lopuksi.

Eilen töiden jälkeen loihdin tyhjän jääkaapin sisällöstä neljän hengen gourmét-ruoat jälkiruokien kera. Sitten väsäsin viikon ruokalistan ja kävin ruokakaupassa. Mies kävi pojan kanssa hakemassa pojan silmälasit sillä välin kun minä keräilin eväitä kärryyn. Tyttö onneksi lenkitti koiran. Kahdeksan jälkeen päivä oli pulkassa ja kaikki istuivat sohvalla telkkarin ääressä. Paitsi minun piti täyttää vielä tiskikonetta tai jotain. Mutta joka tapauksessa selvittiin eilisestäkin.

Nyt täytyy käydä tämän päivän  tehtävien kimppuun. Vaikka tästä aiheesta voisi jatkaa vaikka kuinka. Jos puhuttaisiin minun puutarhastani...