Tämä ajatukseni koskee nyt lähinnä ongelmia, jotka saivat alkunsa meidän muutaman vuoden vanhan mikroaaltouunin hajottua.

Tämä kauhea sattumus tapahtui joskus tässä kesällä, viettäessämme kaikessa rauhassa kesälomaa. Talomme valtasi yllättäen muurahaisarmeija, joka täytti myös mikroaaltouunin yltä, päältä ja seinien välistä innokkailla sotilaillaan. Minä tästä suuresti kimpaantuneena päästin sisäisen sadistini valloilleen ja väänsin mikron nupit kaakkoon. Ikävä kyllä mikron lautasen pyörittyä muutaman kierroksen osa muurahaisista tallusteli mikrosta ulos tyytyväisinä, mutta mikron seinän saumakohdasta alkoivat kipinät sinkoilla. Syylliseksi epäilen noita muurahaisia, jotka ovat mikrolle aiheuttaneet oikosulun seinien sisällä tallustaessaan. Toinen vaihtoehto on tietysti adrenaliinini, joka sokaisi minut muurahaisten tuhoamisvimmassa niin, että en älynnyt mikroon laittaa edes vesilasillista muurahaisten seuraksi. Joka tapauksessa, tätä mikroa ei enää uskallettu pitemmän päälle käyttää.

Eikun uutta ostamaan heti seuraavana viikonloppuna, kun kultani tuli autolla Espooseen. Kaikki meni tähän asti hyvin. Ostimme uuden mikron Prismasta. Huomasimme kuitenkin pian oston jälkeen, että mikron käynnistyksessä on jotain häikkää ja päätimme viedä mikron takaisin Prismaan. Ystävällinen asiakaspalvelija kertoi minulle, että tämä ostamamme mikro pitäisi jättää kauppaan ja he soittaisivat ensi viikolla, saanko rahat takaisin, uuden mikron vai korjaavatko vanhan. Eihän siinä muu auttanut, kuin jättää mikro sinne.

Seuraavalla viikolla Prismasta soitettiinkin minulle ja tarjottiin rahoja takaisin tai uutta mikroa entisen tilalle. Päätin ottaa uuden mikron, koska sellaisen joka tapauksessa tarvitsen. Mutta valitettavasti nyt on kulunut kohta kaksi viikkoa ilman mikroa, koska en omista autoa ja en viitsi lähteä bussilla uutta mikroa hakemaan. Lauantaina olisi tarkoitus hakea vihdoin mikro kotiin.

Tätä mikroa on odotettu kuin uutta koiranpentua. Miten voi elää ilman mikroaaltouunia, kysyy elämästään noin 28 vuotta ilman mikroa elänyt ihminen? Lasten kanssa vielä jotenkin, kun tarvitsee tehdä isoja annoksia ruokaa. Mutta yksin syön vain pakastimesta tähteitä tai jotain einestä. Mutta miten niitä lämmitetään ilman mikroa?? Ehkä joku keitto olisi vaihtoehto, mutta sellaista ei satu pakastimessa olemaan! Eli maha kuristen tätäkin paatosta kirjoitan.

Sivuhuomautukseni ajattelin tänään syödä kaurapuuroa ja se tekele paloi juuri melkein pohjaan, vaikka kattilassa ei vielä ollut kuin vettä. Tämä kertonee minun keittotaidoistani jo jotain.

Mikroajatusta voisi pohtia pidemmällekin, esimerkiksi elämää ilman mikrotietokonetta... Tai elämää ilman nettiä. Hui kauhistus, puistattaa jo ajatuskin! Siitäkin on traumoja kesäkuulta, mutta jääköön ne toiseen kertaan. Nyt on pakko lähteä se puuro vahtimaan...